Cool kids never die

Toteutettiin toissapäivänä ehkä huonoin idea pitkiin aikoihin. Menimme siis Liinalle yöksi Emmin kanssa ja näiden kahden ideasta valvoimme yli vuorokauden... Tosin Liina ja Emmi luovuttivat 24 tunnin jälken. Itse kituutin 33 tuntia, sillä ajattelin "järkevästi" näin korjata unirytmini kohdalleen. Lupaan ja vannon itselleni käsi sydämellä, etten enää koskaan valvo kokonaista yötä, saati sitten vuorokautta... Idea tuntui erittäin hyvälle vielä aamuyöstä. Minulla unenpuute näkyi lähinnä ylienergisyytenä Emmin ja Liinan ollessa kuolemanväsyneitä

Puhelinlaatuja!

Loppujen lopuksi jätin tytöt näihin maisemiin ja soitin Jullelle. Lähdettiinkin sitten Jullen kanssa mäkkiin ja kaupunkiin. Emotionista mukaan lähti Fit me -meikkivoide ja puuteri. Tähän mennessä kerran niitä testailtu ja rakastuttu! Kaupungista lähdettyämme väsymys alkoi hiipiä minuunkin. Menin vielä värjäämään Jullen hiuksia ja pian Emmikin tuli meidän seuraksi. Ihme, kun selvisi ylös sängystä...

Kotiin päästyäni pysyttelin vielä muutaman tunnin hereillä ja nukkumatti tuli kauan odotetulle vierailulle puoli yhdeksän maissa.

Eilen väsymys oli tipotiessään. Nukuin 14,5 tuntia... Kyllä kunnon yöunet tekivät minusta kuin uuden ihmisen. Illalla oli ihanaa nähdä taas kavereita ja Julle tulikin meille yöksi parin mutkan jälkeen.
Olen viimeaikoina huomannut, miten ihanan tiivis kaveriporukka meille on muodostunut. Minä, Tuuli, Liina, Emmi ja Julle olemme nykyään toisillemme paljon läheisempiä, kuin esimerkiksi ennen riparia. Se aika teki meistä ihan oikeasti "porukan", vaikka harvoin olemme pelkästään viidestään. Olemme toinen toisillemme päivittäinen tuki ja turva.
Aamulla Julle lähti jo suhteellisen aikaisin, sillä hän lähti isänsä mukaan mökille. Minäpoika vedin sikeitä yli yhteen ja datasin muutaman tunnin ennen, kuin lähdin Kesäkadulle töihin. Ponitalutuksen jälkeen suuntasin Emmin kanssa Liinalle, jossa huomasin pian olevani keskellä äänekästä tyttöporukkaa. 

Huomiselle on jo muutamia suunnitelmia, katsotaan nyt mitä päivä tuo tullessaan. Voin nyt tyytyväisenä sanoa saaneeni kerrankin postauksen ajoissa valmiiksi, vaikka nukkumaan en luultavasti pääse vielä pariin tuntiin...
Ulkoasun muutosta luvassa (toivottavasti) parin tunnin sisällä.
Huomiseen!
-Elna

This doesn't feel like home anymore

Jätin toissapäivänä taakseni Pietarin ja jouduinpalaamaan takaisin tähän tyhjään elämään. Suomessa, varsinkin täällä Varkaudessa kaikki tuntuu kovin pienelle ja rumalle Pietarin jälkeen... Vuosi vuodelta ja päivä päivältä vahvistunut ajatus ulkomaille muuttamisesta lujittui matkan aikana päässäni lupaukseksi, josta aion pitää kiinni. En jää tänne kompastelemaan menneisyyteeni. Toivon sydämeni pohjasta, etten tule viettämään näissä maisemissa kuin sen ajan, mikä on pakollista. Kaipuutani muualle ei ainakaan parantanut se, että Varkaudessa satoi perjantaina vettä saavista kaatamalla. Poljin vesisateessa Emmin luo Varkauden portille josta ostimme kilokaupalla herkkuja. Portti oli lähin auki oleva kauppa siinä puolenyön aikaan perjantai-iltana. Kaiken lisäksi kasattuamme herkut syliimme koko rakennuksesta katkesi sähköt. Voin kertoa, että silloin nauratti koko tilanne! Loppujenlopuksi selvisimme +60-kyytitarjousten ja muiden kommellusten jälkeen mökille, jossa meno jatkui entistä oudompana. Minua oikeasti pelotti, mihin tämä maailma on menossa...
Tänään aloitinkin jo kirjoittamaan matkakertomustani, mutta Blogger päätti sitten reiluna kaverina jättää postauksen tallentamatta, joten tuota kertomusta saatte odottaa! Olen myös näppärästi onnistunut ohittamaan  muutkin postaulupaukseni, mutta nyt on päällä sen luokan päänsärky ja mieliala niin nollassa, etten todellakaan ala niitä väsäämään.
Tämä päivä toi tullessaan myös monia muita ikäviä asioita. Opin taas miljoonannen kerran sen tosiasian, että ihmiset todella ovat kaksinaamaisia. Jok' ikinen! Tässä mielentilassa kaikki asiat paisuvat. Toivonkin, että huomenna elämä väläyttäisi edes pienen hymynvireen, kun Emmi, Tuuli ja Liina tulevat käymään. Venäjältä tulostani lähtien en ole henkilökohtaisesti kaivannut kenenkään toisen ihmisen seuraa. Tämä kuulostaa kamalalta, mutten voi sille mitään että haluaisin vain lähteä yksin johonkin ja aloittaa elämäni puhtaalta pöydältä. Pietarissa muutaman viikon ilman kavereita ollessani ymmärsin senkin. Minä todella pärjään yksin. Yksinoloa on minulle luvassa luultavasti ainakin pariksi viikoksi, mutta siitä kerron enemmän, kun asia varmistuu.
Jos olisin taiteilija, maalaisin ison tummansävyisen taulun. Elämäni ei ole tuntunut normaalilta Suomeen palaamiseni jälkeen. Tämä paikka on ahdistava. Ehkä muuten niin järjestelmällinen elämäni vain kaipaa aikatauluja, kiirettä ja järjestystä. Siksipä olen alkanut satsata oikeanlaiseen unirytmiin. Heräsin tänäkin aamuna kahdeksalta, lähdin puolen tunnin lenkille ja sieltä tultuani suihkun kautta yltiöterveelliselle aamupalalle. Ruokailurytmin ja -valion kuntoon laittaminenkin voisi auttaa. Eiköhän tämä tästä.

FROM WE♥IT

Tässä kohtaa minun olisi määrä pyydellä anteeksi kokoaikaista valittamistani ja postauksen sekavuutta, mutta  pitääkö omaa pahaa oloa todella aina pyydellä anteeksi? Haluan kirjoittaa blogia elämästä, en pelkistä unelmista ja pilvilinnoista.

-Elna
ps. ulkoasun ja blogin nimen muutosta tulossa heti, kun kaikki on valmista!

Silence is important

Ajattelin tulla tekemään vielä pikapostauksen tässä matkalla rajalle. Edessä on vielä about tunnin automatka ja sen jälkeen nousemme junaan rajalla. En tiedä vielä postailenko ollenkaan koko aikana...jos jaksan. Kone minulla on siellä käytössä, joten voin huokaista helpotuksesta sen osalta, ettei minusta tule sosiaalisesti ulosjäänyt!

Juhannus meni Jullen ja hänen sukulaistensa kanssa heidän mökillään. Katsottiin paras elokuva pitkään aikaan, mutta iltaan mahtui myös kevyempi perus amerikkalainen teinileffa, rakastan niitä yli kaiken! ♥

Eilen päivällä näin kavereita vielä ennen lähtöäni ja Emmi tuli meille yöksi. Hoidettiin illalla loput (=lähes kaikki) pakkailut. Aamulla heräsin reippaana ensimmäisen kerran kahdeksalta ja torkutin pitkään niinkuin aina.

Nyt istun autossa matkalla juna-asemalle ja näpytän postausta tylsyydessäni. Tämä varmasti tuntuu lukiessakin väkisin väännetyltä :D

Ei minulla muuta tällä kertaa, toivottavasti minusta kuoriutuu supernanny!...not.
Hyvää viikon alkuviikkoa kaikille, Pietari odottaa! ♥
xoxo Elna

You always make it right

Ripari on ohi luojan kiitos! Konfirmaatiota ja rippijuhlia vietettiin eilen. Lisäksi perjantaina olin Kimmon tallilla iltakisoissa. Näistä kaikista yritän ahkeroida kunnon postausta ennen Venäjälle lähtöäni, lupaan. Olen selannut Pietari -matkaesitteet läpi huolella ja odotankin tulevaa matkaa jo innolla. Pietarissa olenkin vain kaksi viikkoa kolmen sijasta, sillä minulla on vain kertaviisumi ja serkkuni tulee käymään Suomessa välillä. Tällä viikolla tiedossa on vielä paljon kivaa ohjelmaa, mutta siitä myöhemmin lisää.

Tänään nousin kellon kanssa katsomaan ensimmäistä kertaa tänä kesänä Summeria. Lempiohjelmani vuodesta XXXX? Jossain vaiheessa Tuuli ja Liina pölähtivät ovelle ja Samukin ilmaantui myöhemmin. Katsoimme elokuvaa kyllästymiseen saakka ja lopulta päätimme nousta mukavan pehmeältä Ikean sohvalta ja polkea isälleni. Sieltä matka jatkui tällä meidän ihme vekottimellamme mökille. Höntsäiltiin siellä hetki ja palattiin samaista kärrypolkua takaisin. Mökille on vihdoin rakennettu iso laituri, en malta odottaa, että pääsen siihen ottamaan aurinkoa ♥.

Kirjoittelen huomenna kunnon postausta riparista ja kisoista, jos ehdin! Ainiin, melkein unohdin kertoa uudesta rakkaastani! Minusta Nikon D3100:n omistaja. Emmi myi kameran minulle erittäin edullisesti, joten en voinut olla käyttämättä tilaisuutta. Asetuksia en ole kamalan paljon vielä opetellut, mutta sen oppii sitten ajan kanssa, kunhan jaksan perehtyä asiaan tarkemmin. Huh, tulipas lyhyt ja tylsä postaus! Yritän tsempata lähipäivinä. Huomiseen!

from we♥it

xoxo Elna

Pilvet karkaa, niin minäkin

Kevätjuhla juontoineen ja esityksineen oli ja meni. Omalta osalta olen ihan tyytyväinen siihen, miten juonto meni. Tanssissa olisi voinut vielä panostaa liikkeiden loppuun asti isosti suorittamiseen. Tietenkin muistin vasta esityksen alettua, että kaikilla pitäisi olla hiukset kiinni. Se jäi sitten, mutta näkökyvyn huononemisen lisäksi  muuta se ei haitannut! Todistukseenikin olin suht tyytyväinen. Lukuaineiden keskiarvo oli 9.3. Ysiluokalla tavoitteena olisi nostaa ka 9.5 pintaan. Töitä luvassa!

Kesäloma on mennyt muuten lähinnä liian myöhään valvottujen "öiden" ja väsyneiden päivien ja aamujen merkeissä. Ollaan Emmin ja Jullen kanssa oltu melkein joka yö tällä viikolla meidän mökillä keskenämme yötä. On lottovoitto, että meillä on mahdollisuus mennä tuonne mökille, kun muualla vain häiritsisimme normaalien ihmisten normaalia unirytmiä ja kaikkea muuta normaalia... Olen monta kertaa miettinyt, että on ihme, etten ole vielä mennyt pahemmin päästäni sekaisin noiden kahden seurassa. 7 päivää sairasta ja kieroutunutta huumoria, apua, äiti, olen tulossa hulluksi! Emmin ja Jullen lisäksi olen ollut Tuulin, Samin ja Hopsunkin kanssa. Ihanaa, kun on edes vähän enemmän aikaa kavereille ystäville!

Olen myös tällä viikolla maalannut isäni luona talon ulkokatteita. Jalat ruvilla ja maalissa, kukapa siitä tykkäisi. Maalaaminen itsessään on ihan mukavaa, sillä samalla ruskettuu, mutta maalitahrojen lisäksi maalin kamala katku on pinttynyt minuun liian syvälle.
Huomenna alkaa ripari. Kuinka sitä jaksoikaan vielä muutama kuukausi sitten innolla odottaa. Nyt innostus on hiipunut puoleen siitä, mitä se oli. Yhdessä vaiheessa olin varma, etten halua mennä koko riparille, sain kuitenkin itseni jotain kautta tsempattua positiivisemmalle asenteelle!
Venäjälle lähtöönkin on enää 15 päivää. Pelottaa ja jännittää lähteä sinne ja kaikkia tulee kamala ikävä, mutta minulle uuden kulttuurin näkeminen kiinnostaa.


"Miten ihmisellä voi olla näin vääristynyt kuva minishortsien pituudesta"inside

Tosiaan ensi viikolla on ripari, joten päivittelen seuraavan kerran luultavasti leirin jälkeen. Leirifiiliksiin ja ensi viikkoon siis! Have a nice week!:)

  pusuja!

♥Elna

be yourself; everybody else is taken

Tänään oli sitten viimeinen virallinen kahdeksannen luokan koulupäivä. Huomenna edessä olisi vielä kevätjuhlan juonto ja tanssiesitys. Todistuksien jaon jälkeen saatetaan lähteä johonkin syömään tytsyjen kanssa, ei olla vielä tarkemmin suunniteltu...
Maanantaina Julle tuli meille ja räpsittiin molemmat kuvia Jullen uudella kameralla. Rakastuin koko kameraan ja sen jälkeen olikin vaikeaa pitää siitä näpit erossa. Samikin tuli meille jossain vaiheessa. Hiimailtiin lähinnä koko ajan ulkona kameran kanssa, oli ihana ilma! Kuvia päivästä saattaa blogiin ilmestyä jossain vaiheessa, kun Julle ne minulle lähettää.

Eilen lähdettiin Jullen kanssa koulun jälkeen kaupunkiin. Julle osti ainakin kevätjuhlamekon ja siihen kengät. Itselleni mukaan lähti kirkkaanpinkit korkkarit. Meinasin laittaa ne huomenna kevätjuhlaan mustan mekon kanssa, niin tulee edes jotain väriä siihen asuun :D Julle parka, kyytsäsi mua monta kilometriä..! Kotona meillä tietenkin testattiin molempien mekot vielä kertaalleen kenkien kanssa. Molemmilla on pitsimekot ja kirkkaanpinkit kengät. Pitsi on ♥. Viikonloppuna laitan kuvaa mekosta ja kengistä.
Kotona syötiin ja lähinnä löhöttiin ennen tallille lähtöä.

Matkalla haettiin Jullen kamera ja tallilla rakenettiin maneesiin esteet. Meillä oli aiheena back to basics eli mentiin ihan perusjuttuja, lähinnä keskityttiin omaan kevyeen istuntaan ja mentiin jumppasarjoja. Osalla ryhmästä oli ihan "outoja" hevosia (ei niitä, joilla normaalisti menee/kisaa) eli ihan peruspolleja, joita näkyy aika harvoin meidän tunneilla. Minä sain alleni pikkuesteillä voittamattoman, mutta esteillä hieman epävarman pikkuponin. Hassua, miten niin pieni poni innostuu esteistä niin paljon ja menee niinkin kovaa, siksi tykkään tuolla ponilla aina välillä mennä. Alkuverkkojen jälkeen alettiin tulla puomeja raviväleillä ensin käynnissä. Minä jouduin ottamaan ponilla puomien väliin kaksi askelta, sillä on niin lyhyt käynti. Alkuun minulla oli pieniä ongelmia olla käynnissä kevyessä istunnassa, mutta tajusin lähes heti ongelman jalustimissa. Jalustimet lyheni ja istuntakin parani sen jälkeen.

Tultiin samaiset puomit myös ravissa ja sitten siirryimme puomi-kavalettitehtävälle. Puomien ja kavalettien väli oli muistaakseni 2,7 m. Alkuun en tullut tehtävälle tarpeeksi aktiivisessa laukassa, mutta asian korjattuani selvitimme tehtävän ongelmitta. Tässä vaiheessa ponille alkoi löytyä sille tyypillinen "estevaihe". Tuntuu, että se ampaisee minä hetkenä hyvänsä laukkaan, hassua kun se on niin pienikin :D.

Sitten päästiin menemään puomi-ristikko-okseri-jumppaa. Onneksi poneille ja hevosille tehtiin omat jumpat, olisin kyllä muuten ollut pienilaukkaisen ponin kanssa ongelmissa! Tehtävälle tultiin ravissa ja poneille pystyn ja okserin väliä jouduttiin lyhentämään vielä entisestään. Poni oli ihan liekeissä, hyppäsi reippaasti ja tunnin lopullisena saldona yksi ainoa kielto. Ponille iski epävarmuus, kun meille tuli kopsu pystylle ja okserille kiellettiin "siististi", eli kestin selässä. Sen jälkeen kaikki sujui taas.
Opettaja kehotti meitä pitämään harjasta kiinni ja keskittymään vain omaan istuntaan. Tehtävä onnistui meillä mielestäni hyvin, vaikkakin oma asento ei ole mikään kovin kehuttava noin pienellä ponilla.

Maneesissa oli järkyttävän kuuma, mutta kentällä oli menossa ratsastuskurssi, joten hyppäsimme maneesissa. Poni halusi milloin kammeta seinälle ja milloin sisäpohkeelle. Varsinkin esteiden jälkeen oli välillä työ saada ulkoavut läpi, ettei poni kiipeä seinälle. Tämä johtuu luultavasti vain siitä, että tälläkin ponilla menee paljon aloittelevia ratsastajia ja harvemmin se taitaa valkkutunneillakaan olla (ainakaan meidän tunnilla). Olisi kiva mennä sillä joku päivä ihan koulutunti, jotta saisi  taivutella ja pyöritellä ihan kunnolla!
Kuvista kiitokset Jullelle! LINKKI BLOGIIN

Tämä päivä koulussa täyttyi tanssitreeneistä ja juontojen harjoituksista. Olen syönyt kolme ilmaista jäätelöä, kuollut kuumuuteen (oma vika kun laitoin pitkät housut!) ja kotiin kävellessä melkein paistuin! Asiaan tuo oman lisämausteensa kesäflunssa ja allergia :D
Täksi päiväksi ei ole sen suurempia suunnitelmia, Sami, Julle ja Emmi tulee varmaan illemmalla ja Larikin sanoi käväisevänsä. Keli on melkein täydellinen, siitä pitää muistaa nauttia!

Nyt viikonloppuna on pakko ruveta taas käymään lenkillä. Ajatukset kasaantuu liikaa, kun en pääse päästelemään höyryjä lenkkipolulle. Ja se olo reenin jälkee ♥! Siihen jää aina kokkuun. Otan viimeistään sunnuntaina itseäni niskasta kiinni ja loppukesän se olisi sitten #workout♥

Ihan vielä en toivota hyvää kesälomaa, mutta kivaa perjantaita kaikille! ;)

it's simple... just smile.♥

 Moi taas!
Olisi ollut kiva laittaa tänne kuvia lauantaiselta Kuopion reissulta Matkukseen, mutten ehtinyt yhtään kuvaa ottamaan. Koulussa on ollut tosi rentoa nyt viimeiset viikot. Tanssiharkkoja on ollu joka päivä ja perjantai taisi mennä kokonaan salissa peilien edessä. Saadaan itse siis päättää, milloin tanssia harjoitellaan. Tämä käytäntö on toiminut paremmin, kuin viime vuoden tarkkaan sovitut tanssivuorot. Sovittiin tyttöjen kanssa, että ensi vuonna kuvaamme harjoituksista ns. koosteen, joka voitaisiin esittää juhlassa ennen tanssia. Tämä oli muuten minun idea! :D En edes halua tietää, mitä tästä tulee ensi vuonna, kun tänä vuonna kaikilta on mennyt hermo moneen otteeseen ja ääni menee siinä huutaessa... Vähän hermoilu helpotti, kun saatiin tanssi valmiiksi viime perjantaina, mutta puolet porukasta ei jaksa käydä täysin hiomatonta tanssia läpi viimeisellä harjoitusviikolla paria kertaa enempää päivässä. Alkaa toisten lattialla makoilu kiristämään pakostikin hermoja (...ei sillä, etten itse tuohon välillä sortuisi :D) Uskon, että saadaan tanssista hiottua vielä ihan jees kokonaisuus, kunhan kaikki tsemppaa loppuun saakka!
Kesälomaan taitaa olla se viisi aamua enää herättävänä. Kasiluokka on menny ohi yhdessä vilauksessa. Tuntuu, että vasta eilen oli vielä vaikea muistaa, ettei vihkojen kansiin kirjoiteta Elna 7A, vaan 8A.

Tänään kävin Larin kanssa syömässä ja sai juteltua asioista ihan kunnolla. Ihanaa, kun on myös poikapuolisiakin kavereita, joille voi puhua melkein kaikesta. Saa myös vähän erilaisen näkökulman asioihin.
Oon viimeaikoina ihan tiedostamattomasti ja alunperin tietoisestikin alkanut painottaa positiivisempaa asennetta elämään. En tiedä, mistä tämä lähti, mutta talven pimeys on nyt poissa ja olen ottanut entistäkin positiivisemman asenteen kaikkeen, suosittelen!. Hymyile. Sillä pääset alkuun.

/from weheartit♥

Minä tahtoisin nähdä hymyä, niin onnellista hymyä

Innostuin kirjoittamaan pitkästä aikaa! Mennään suoraan asiaan sen enempää jaarittelematta.
Toissapäivänä, sunnuntaina ratsastettiin Powercup-aluekarsinnoiden kouluosuus. Tulin aamulla ennen ensimmäisen luokan alkua noin puoli yhdeksältä. Itse en ensimmäisessä luokassa ratsastanut, joten katselin kisoja kolmisen tuntia ennen omaa vuoroani. Kävelytin ponin kunnolla ja menin sitten verkkaamaan maneesiin, jossa oli muuten järjettömän kuuma! Poni tuntui verkassa reippaalle ja kivalle. Verkassa poni tuntui kivan reippalle ja kuuliaiselle, onneksi valmentaja tuli neuvomaan minua! Pyörittelin viimeiseen asti rataa päässäni ja jännitin osaanko sen. Rata oli siis Helppo B K.N. Special. Tätäkin rataa olen kisoissa ratsastanut monesti, mutta se ei silti ollut kovin kirkkaana mielessä. Juuri tämän takia rata meni todella huonosti. Poni hyytyi jo odotusalueella. Alkurata meni vielä jotenkin siedettävästi, mutta loppuradasta siirtymiset venyivät liian pitkiksi, kun en muistanut rataa kunnolla ja näinollen siirtymisten valmistelu jäi. Yhteensä prosentteja sain 56,500. Ei ollut meidän päivä. Olin todella pettynyt rataan, varsinkin kun kyseessä oli PC-karsinta... No, tällä viikolla olisi esteet luvassa ja menen samaisella ponilla 80-luokan sekä varsinaisen PC karsintaluokan, jossa estekorkeutena meillä on 85.
Olin töissä lähettinä viimeisessä luokassa, joten jouduin olemaan tallilla puoli yhdeksästä vaille kahdeksaan illalla... Aurinko paistoi koko päivän ja oma rata masensi, mutta onneksi kaverit saa aina ajatukset muualle!:) Illalla kotiin tultuani luin vielä fysiikan kokeisiin ja kaaduin iltatoimien jälkeen rättiväsyneenä sänkyyn puolenyön aikoihin. Olen nukkunut 5-6 h yössä viime viikot, mutta turha tätä unirytmiä on enää radikaalisti alkaa muuttamaan, sillä kesä on tulossa ;)

Viimeaikoina olen yrittänyt panostaa enemmän kaverisuhteisiin ja olemmenkin viettäneet mielestäni paljon enemmän aikaa porukassa läheisimpien ystävieni kanssa, kuin ennen. Mitä enemmän aikaa vietän heidän kanssaan, sitä enemmän arvostan sitä, kuinka ihania ystäviä minulla oikeasti on <3

Tässä pari kuvaa sunnuntain radastani. Näistä kiitokset Emmille! LINKKI KUVASIVULLE

Kannus kyljessä, koittakaa kestää! 

voi elämä

Mulla on ollu eilisillasta lähtien niin kamala olo, ettei mitään rajaa. Kurkku on varmaan kimeepi kun ikinä ja kuume poukkoilee yli 38 asteessa... Eli huomennakaan en pääse kouluun ja tää mun kipeeks tulo sattu just tällee, että meillä ois ollu tänää äikän kirjakoe ja huomenna ruotsin koe. Ne joutuu sitten tekemään, kunhan oon terve. Viikolla ois noitten lisäks keskiviikkona enkun sanari, torstaina terveystiedon koe ja perjantaina venäjän koe. Toivon, että parantuisin keskiviikoks, koska mulla on sillon yksäri. Särkylääkkeet maistuu ja kuolen tylsyyteen, kivaa maanantaita vaan teillekki!..:)

All that I am
All that I ever was
Is here in your perfect eyes, they're all I can see

♥Elna

you keep playing with fire

En oo kirjotellu melkein kuukauteen. En oo jaksanu kirjottaa, kun ootin että saisin Emmiltä ja Jullelta nää allaolevat videot ni sitten ois aihettakin. Eipä mun elämässä oikeestaan muuta ihmeellistä, kun viime sunnuntain seura-estekisat (alempi video) ja tänään alue-este, joista ei ole kuvia tai videoita. Mua ärsyttää, kun tänään oli molemmilla radoilla molemmat hepat ihan super menossa eteenpäi, mutta Sulo kielti ulos toisesta vaiheesta ja Nasulla tuli tiputus ekan vaiheen viimesellä esteellä, sarjan a-osalla...
Ystävänpäivänäkään en tullu postaamaan, mutta kerronpahan nyt että olin juontamassa toisena juontajana meidän koulun ystävänpäivän juhlaa. Ei hyvää päivää mitkä kiksit mä saan ku saan esiintyä! Juhlahan meni ihan päin persettä muuten, mutta mä selvisin parilla juontomokalla :D. Juonnettiin pinkeissä jumpsuiteissa ja aiheutti vähä hilpeyttä kun mun "juontajaparilla", joka oli siis poika nii silläki oli samanlainen pinkki jumpsuit :D eheh..
Mutta tässä alempi video on vastauspostaus siihen mun ajat sitten laittamaan kysymyspostaukseen ja älkää välittäkö näytän iha retardille tossa. Ylähuuli törröttää jotenki vammasesti ja sössötän tollee helariäänellä mitä en kyllä mielestäni normaalisti tee..koittakaa kestää. Emmi kuvas ton vastauspostin ja Julle nuo kisavideot. Rispektit sille joka jaksaa noi molemmat videot kattoo! :D



♥Elna

smile

Pikaisesti ja sekavasti.
Normi kouluviikko. Saatiin Wilma-tunnukset ja jään innolla oottamaan miten opettajat sinne innostuu kirjottelemaa. Äikässä pitää lukea kirja, joka vaikuttaa ainaki tähän mennessä kiinnostavalta. Nimeltään taisi olla Yön eläjä.
Kävin "pitkästä aikaa" kaikkina kolmena päivänä ratsastamassa.
Torstaina masennuin hetkellisesti; oon liian lyhyt poliisiks. En haluakkaa armeijaan...:(
Tänään olin Emmin ja Jullen mukana tallilla. Saatiin pitkästä aikaa olla ihan kolmestaa ja nauraa meijän paskoille läpille ♥
Vastauspostaus noihin kysymyksiin on tulossa videopostin muodossa, kunhan Emmi jaksaa sen mulle lähettää.
♥ Elna

alennuusmyynnit♥

Eilen lähettiin Emmin ja Jullen kans suoraan koulusta "kaupunkiin". Mäkissä käytii syömässä ja voin olla ylpee itestäni ku kestin salaattilinjalla! ( en todellakaan ole minkäänlaisella laihiksella!). Yllä olevat lähti mukaan ja tuo keskimmäinen on tarkotettu ratsastusliiviksi. Meillä oli sitte viideltä riparitapaamine.

Saatiin tänää jaksotodistukset:
Käyttäytyminen: 9
Äidinkieli ja kirjallisuus: 9
Ilmaisutaito, valinnainen: suoritettu
Englannin kieli: 10
Ruotsin kieli: 10
Matematiikka: 9
Biologia: 9
Maantieto: 9
Kemia: 9
Terveystieto: 9
Uskonto: 9
Liikunta: 9
Liikunta, valinnainen: 9
Venäjän kieli (valinnainen): 10
Kaikkien aineitten ka oli 9.21 ja lukuaineitten 9.27 jos laskin oikei :D
Jouduin lähtemää koulusta kaks tuntia enne koulun loppua, kun mulle tuli ihan kauhee närästyskohtaus? Joudun ton takia tarkkailemaan aika paljon mitä suuhuni laitan! Lääkekuuri mulla tohon on, mutta eipä ole vielä parissa päivässä auttanu. Onneks toi meni n. tunnissa ohi ja oon ollu  nyt loppupäivän taas ihan normaalisti. Sain tänää myös uudet kengät, joista en jaksa ruveta kuvaa ottamaa. Jullen pitäis tulla illemmalla yöks ja mun täytyy enne sitä ehtiä siivoomaan mun huone joten eiköhän tää postaus ollu tässä.
Ja allaolevaan kysymyspostaukseen kysymyksiä! (:

Kysymyspostaus!

NYT SAA KYSYÄ!
Kommenttiboksiin kysymyksiä tulemaa. Vastaan kaikkii kysymyksiin joko kirjallisena tai jos innostun, ni saattaa tulla videopostia (:!

Perfect in every way

Kuunnelkaa tää, rakastan! (linkki)

Matkus tsekattu! Löysin kaks neuletta H&M:ltä. Ginasta löysin myöskin neuleen ja farkut. Cubukselta mukaan lähti huppari ja New Yorkerista myöskin neule. Etummaisena kuvassa tietty mun Satulavyöstä hankkima KL kisapaita, joka löyty onneks alennettuun hintaan!

Emmin kanssa oltiin siis matkassa, kun sen äitin kyydillä päästiin ja ostettiinkin Jullelle joululahja. (Jep, ollaan vähä myöhässä näitte lahjojen kanssa) Tänne en siis Jullen lahjaa voi paljastaa ;).

Matkus oli pienempi, mitä ootin. Pienenä miinuksena mäkin puuttumine, petyin.. Kivasti löysin vaatteita, mutta kenkiä jäin vielä kaipaamaa! Ehkä mä vaa ostan sitte keväämmällä ne Converset.