be yourself; everybody else is taken

Tänään oli sitten viimeinen virallinen kahdeksannen luokan koulupäivä. Huomenna edessä olisi vielä kevätjuhlan juonto ja tanssiesitys. Todistuksien jaon jälkeen saatetaan lähteä johonkin syömään tytsyjen kanssa, ei olla vielä tarkemmin suunniteltu...
Maanantaina Julle tuli meille ja räpsittiin molemmat kuvia Jullen uudella kameralla. Rakastuin koko kameraan ja sen jälkeen olikin vaikeaa pitää siitä näpit erossa. Samikin tuli meille jossain vaiheessa. Hiimailtiin lähinnä koko ajan ulkona kameran kanssa, oli ihana ilma! Kuvia päivästä saattaa blogiin ilmestyä jossain vaiheessa, kun Julle ne minulle lähettää.

Eilen lähdettiin Jullen kanssa koulun jälkeen kaupunkiin. Julle osti ainakin kevätjuhlamekon ja siihen kengät. Itselleni mukaan lähti kirkkaanpinkit korkkarit. Meinasin laittaa ne huomenna kevätjuhlaan mustan mekon kanssa, niin tulee edes jotain väriä siihen asuun :D Julle parka, kyytsäsi mua monta kilometriä..! Kotona meillä tietenkin testattiin molempien mekot vielä kertaalleen kenkien kanssa. Molemmilla on pitsimekot ja kirkkaanpinkit kengät. Pitsi on ♥. Viikonloppuna laitan kuvaa mekosta ja kengistä.
Kotona syötiin ja lähinnä löhöttiin ennen tallille lähtöä.

Matkalla haettiin Jullen kamera ja tallilla rakenettiin maneesiin esteet. Meillä oli aiheena back to basics eli mentiin ihan perusjuttuja, lähinnä keskityttiin omaan kevyeen istuntaan ja mentiin jumppasarjoja. Osalla ryhmästä oli ihan "outoja" hevosia (ei niitä, joilla normaalisti menee/kisaa) eli ihan peruspolleja, joita näkyy aika harvoin meidän tunneilla. Minä sain alleni pikkuesteillä voittamattoman, mutta esteillä hieman epävarman pikkuponin. Hassua, miten niin pieni poni innostuu esteistä niin paljon ja menee niinkin kovaa, siksi tykkään tuolla ponilla aina välillä mennä. Alkuverkkojen jälkeen alettiin tulla puomeja raviväleillä ensin käynnissä. Minä jouduin ottamaan ponilla puomien väliin kaksi askelta, sillä on niin lyhyt käynti. Alkuun minulla oli pieniä ongelmia olla käynnissä kevyessä istunnassa, mutta tajusin lähes heti ongelman jalustimissa. Jalustimet lyheni ja istuntakin parani sen jälkeen.

Tultiin samaiset puomit myös ravissa ja sitten siirryimme puomi-kavalettitehtävälle. Puomien ja kavalettien väli oli muistaakseni 2,7 m. Alkuun en tullut tehtävälle tarpeeksi aktiivisessa laukassa, mutta asian korjattuani selvitimme tehtävän ongelmitta. Tässä vaiheessa ponille alkoi löytyä sille tyypillinen "estevaihe". Tuntuu, että se ampaisee minä hetkenä hyvänsä laukkaan, hassua kun se on niin pienikin :D.

Sitten päästiin menemään puomi-ristikko-okseri-jumppaa. Onneksi poneille ja hevosille tehtiin omat jumpat, olisin kyllä muuten ollut pienilaukkaisen ponin kanssa ongelmissa! Tehtävälle tultiin ravissa ja poneille pystyn ja okserin väliä jouduttiin lyhentämään vielä entisestään. Poni oli ihan liekeissä, hyppäsi reippaasti ja tunnin lopullisena saldona yksi ainoa kielto. Ponille iski epävarmuus, kun meille tuli kopsu pystylle ja okserille kiellettiin "siististi", eli kestin selässä. Sen jälkeen kaikki sujui taas.
Opettaja kehotti meitä pitämään harjasta kiinni ja keskittymään vain omaan istuntaan. Tehtävä onnistui meillä mielestäni hyvin, vaikkakin oma asento ei ole mikään kovin kehuttava noin pienellä ponilla.

Maneesissa oli järkyttävän kuuma, mutta kentällä oli menossa ratsastuskurssi, joten hyppäsimme maneesissa. Poni halusi milloin kammeta seinälle ja milloin sisäpohkeelle. Varsinkin esteiden jälkeen oli välillä työ saada ulkoavut läpi, ettei poni kiipeä seinälle. Tämä johtuu luultavasti vain siitä, että tälläkin ponilla menee paljon aloittelevia ratsastajia ja harvemmin se taitaa valkkutunneillakaan olla (ainakaan meidän tunnilla). Olisi kiva mennä sillä joku päivä ihan koulutunti, jotta saisi  taivutella ja pyöritellä ihan kunnolla!
Kuvista kiitokset Jullelle! LINKKI BLOGIIN

Tämä päivä koulussa täyttyi tanssitreeneistä ja juontojen harjoituksista. Olen syönyt kolme ilmaista jäätelöä, kuollut kuumuuteen (oma vika kun laitoin pitkät housut!) ja kotiin kävellessä melkein paistuin! Asiaan tuo oman lisämausteensa kesäflunssa ja allergia :D
Täksi päiväksi ei ole sen suurempia suunnitelmia, Sami, Julle ja Emmi tulee varmaan illemmalla ja Larikin sanoi käväisevänsä. Keli on melkein täydellinen, siitä pitää muistaa nauttia!

Nyt viikonloppuna on pakko ruveta taas käymään lenkillä. Ajatukset kasaantuu liikaa, kun en pääse päästelemään höyryjä lenkkipolulle. Ja se olo reenin jälkee ♥! Siihen jää aina kokkuun. Otan viimeistään sunnuntaina itseäni niskasta kiinni ja loppukesän se olisi sitten #workout♥

Ihan vielä en toivota hyvää kesälomaa, mutta kivaa perjantaita kaikille! ;)

it's simple... just smile.♥

 Moi taas!
Olisi ollut kiva laittaa tänne kuvia lauantaiselta Kuopion reissulta Matkukseen, mutten ehtinyt yhtään kuvaa ottamaan. Koulussa on ollut tosi rentoa nyt viimeiset viikot. Tanssiharkkoja on ollu joka päivä ja perjantai taisi mennä kokonaan salissa peilien edessä. Saadaan itse siis päättää, milloin tanssia harjoitellaan. Tämä käytäntö on toiminut paremmin, kuin viime vuoden tarkkaan sovitut tanssivuorot. Sovittiin tyttöjen kanssa, että ensi vuonna kuvaamme harjoituksista ns. koosteen, joka voitaisiin esittää juhlassa ennen tanssia. Tämä oli muuten minun idea! :D En edes halua tietää, mitä tästä tulee ensi vuonna, kun tänä vuonna kaikilta on mennyt hermo moneen otteeseen ja ääni menee siinä huutaessa... Vähän hermoilu helpotti, kun saatiin tanssi valmiiksi viime perjantaina, mutta puolet porukasta ei jaksa käydä täysin hiomatonta tanssia läpi viimeisellä harjoitusviikolla paria kertaa enempää päivässä. Alkaa toisten lattialla makoilu kiristämään pakostikin hermoja (...ei sillä, etten itse tuohon välillä sortuisi :D) Uskon, että saadaan tanssista hiottua vielä ihan jees kokonaisuus, kunhan kaikki tsemppaa loppuun saakka!
Kesälomaan taitaa olla se viisi aamua enää herättävänä. Kasiluokka on menny ohi yhdessä vilauksessa. Tuntuu, että vasta eilen oli vielä vaikea muistaa, ettei vihkojen kansiin kirjoiteta Elna 7A, vaan 8A.

Tänään kävin Larin kanssa syömässä ja sai juteltua asioista ihan kunnolla. Ihanaa, kun on myös poikapuolisiakin kavereita, joille voi puhua melkein kaikesta. Saa myös vähän erilaisen näkökulman asioihin.
Oon viimeaikoina ihan tiedostamattomasti ja alunperin tietoisestikin alkanut painottaa positiivisempaa asennetta elämään. En tiedä, mistä tämä lähti, mutta talven pimeys on nyt poissa ja olen ottanut entistäkin positiivisemman asenteen kaikkeen, suosittelen!. Hymyile. Sillä pääset alkuun.

/from weheartit♥

Minä tahtoisin nähdä hymyä, niin onnellista hymyä

Innostuin kirjoittamaan pitkästä aikaa! Mennään suoraan asiaan sen enempää jaarittelematta.
Toissapäivänä, sunnuntaina ratsastettiin Powercup-aluekarsinnoiden kouluosuus. Tulin aamulla ennen ensimmäisen luokan alkua noin puoli yhdeksältä. Itse en ensimmäisessä luokassa ratsastanut, joten katselin kisoja kolmisen tuntia ennen omaa vuoroani. Kävelytin ponin kunnolla ja menin sitten verkkaamaan maneesiin, jossa oli muuten järjettömän kuuma! Poni tuntui verkassa reippaalle ja kivalle. Verkassa poni tuntui kivan reippalle ja kuuliaiselle, onneksi valmentaja tuli neuvomaan minua! Pyörittelin viimeiseen asti rataa päässäni ja jännitin osaanko sen. Rata oli siis Helppo B K.N. Special. Tätäkin rataa olen kisoissa ratsastanut monesti, mutta se ei silti ollut kovin kirkkaana mielessä. Juuri tämän takia rata meni todella huonosti. Poni hyytyi jo odotusalueella. Alkurata meni vielä jotenkin siedettävästi, mutta loppuradasta siirtymiset venyivät liian pitkiksi, kun en muistanut rataa kunnolla ja näinollen siirtymisten valmistelu jäi. Yhteensä prosentteja sain 56,500. Ei ollut meidän päivä. Olin todella pettynyt rataan, varsinkin kun kyseessä oli PC-karsinta... No, tällä viikolla olisi esteet luvassa ja menen samaisella ponilla 80-luokan sekä varsinaisen PC karsintaluokan, jossa estekorkeutena meillä on 85.
Olin töissä lähettinä viimeisessä luokassa, joten jouduin olemaan tallilla puoli yhdeksästä vaille kahdeksaan illalla... Aurinko paistoi koko päivän ja oma rata masensi, mutta onneksi kaverit saa aina ajatukset muualle!:) Illalla kotiin tultuani luin vielä fysiikan kokeisiin ja kaaduin iltatoimien jälkeen rättiväsyneenä sänkyyn puolenyön aikoihin. Olen nukkunut 5-6 h yössä viime viikot, mutta turha tätä unirytmiä on enää radikaalisti alkaa muuttamaan, sillä kesä on tulossa ;)

Viimeaikoina olen yrittänyt panostaa enemmän kaverisuhteisiin ja olemmenkin viettäneet mielestäni paljon enemmän aikaa porukassa läheisimpien ystävieni kanssa, kuin ennen. Mitä enemmän aikaa vietän heidän kanssaan, sitä enemmän arvostan sitä, kuinka ihania ystäviä minulla oikeasti on <3

Tässä pari kuvaa sunnuntain radastani. Näistä kiitokset Emmille! LINKKI KUVASIVULLE

Kannus kyljessä, koittakaa kestää!